Kesämökkeilyä Helsingissä – historia ja tulevaisuus
Lähimökkeilyllä ja kaupunkiviljelyllä on Helsingissä pitkät perinteet. Ensimmäiset siirtolapuutarhapalstat perustettiin Helsinkiin heti Suomen itsenäistymisen jälkeen. Seuraavina kahtena vuosikymmenenä palsta- ja kesämaja-alueita perustettiin useita lisää. Etenkin kesämaja-alueita on ajoittain varjostanut kaavamuutoksen uhka, mutta kaupunkiluonnon arvostus on voittanut ja mökkeilymahdollisuus Helsingissä säilynyt.
Kuuntele
Somea selaillessani huomasin erään tuttuni hehkuttavan uutta pientä kesämökkiään. Kyseessä ei kuitenkaan ollut kesäpaikka Keski-Suomessa järven rannalla, vaan Helsingissä, lähempänä Helsingin keskustaa kuin hänen oma kotinsa. Avasin Oikotien ja hain kesämökkejä Helsingistä: 33 hakuosumaa! Kyllä vain, Helsingissäkin voi mökkeillä. Omat perunat voi viljellä muuallakin kuin ämpärissä parvekkeella.
Helsinkiläismökkien historiaa
Siirtolapuutarhamökillä voi yhdistää mökkeilyn ja viljelyn. Ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin jo vuonna 1918 Ruotsin ja Saksan mallin mukaan. Seuraavina kahtena vuosikymmenenä siirtolapuutarhoja perustettiin vielä seitsemän lisää, viimeinen vuonna 1948. Mökkien koko ja ulkonäkö määriteltiin tarkasti ja yhä edelleen mökkien reunaehdot tulevat kaupungilta. Nykyään Helsingissä on noin 2000 siirtolapuutarhapalstaa.
Samoihin aikoihin 1920-luvulla yritykset alkoivat tarjota työntekijöilleen virkistäytymismahdollisuutta Helsingin metsäisillä merenrannoilla. Ensin alueilla yövyttiin teltoissa ja myöhemmin hökkeleissä, jotka purettiin aina kesäkauden päätteeksi. Vuonna 1941 rakennettiin ensimmäinen kesämaja ja nykyään kesämajoja on noin 1600 eri puolilla Helsinkiä. Mökit saavat olla korkeintaan 14 m²kokoisia ja niiden pihat on pidettävä luonnonmukaisina. Terasseja ja ruukkukasveja kesämajoilla kyllä näkee, mutta kasvimaiden ja aitojen rakentaminen on kiellettyä.
Jos viljely kiinnostaa, mutta mökkeily ei, on kaupungin mailta mahdollista vuokrata myös pelkkä viljelypalsta. Palsta-alueita on 40 ympäri Helsinkiä; eteläisin Lapinlahdesa ja pohjoisin Suutarilassa.
Alkujaan siirtolapuutarhamökit oli tarkoitettu vähävaraisille helsinkiläisille, jotta nämä saivat mahdollisuuden viljellä ruokaa ja virkistäytyä luonnon helmassa. Nykyäänkin mökin omistajan ja viljelypalstan vuokraajan on oltava helsinkiläinen, mutta tulorajat ovat poistuneet.
Ei erakoille
Mökkeily Helsingissä on melko lailla erilaista kuin perinteiseksi mielletyllä mökillä. Naapurit ovat lähellä ja toiminta on sosiaalista. Siirtolapuutarha-, kesämaja- ja viljelypalsta-alueilla järjestetään talkoita vähintään pari kertaa vuodessa. Maa-alueet on vuokrattu Helsingin kaupungilta ja alueet ovat avoimia kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Tietysti hyvät tavat pitää muistaa eikä lenkillä pidä oikaista kenenkään mökkipihan poikki tai käydä välipalalla toisen porkkanamaalla.
Siirtolapuutarha- ja viljelyspalstaa ei myöskään voi jättää viljelemättä ja heittäytyä kesäksi täysin riippukeinuun. Viljelyspalstat arvotaan kesäkuussa uudestaan eteenpäin, jos palstan haltija ei ole aloittanut viljelemistä. Siirtolapuutarhassa periaatteena on, että palstan tulee olla pääosin viljelty eikä mökin piha voi olla pelkkää terassia tai nurmea.
Kaupunkiluonto kunniaan
Lähimökkeily sopii erinomaisesti autottomille kaupunkilaisille. Parhaimmillaan omalle mökille polkaisee hetkessä pyörällä tai vaikka metrolla muutamassa minuutissa. Ekologista ja hermoja säästävää, kun ei tarvitse istua pitkiä mökkimatkoja autossa.
Helsingin kasvava väestömäärä ja rakentamistarve ovat nostaneet aika ajoin keskusteluun etenkin kesämajojen tulevaisuuden. Ei sinänsä ihme, ovathan kesämaja-alueet erinomaisilla sijainneilla Helsingin rannoilla. Asunnoista samoilla sijainneilla maksettaisi korkeita neliöhintoja ja kaupunkikin saisi tonteista paremmat tuotot. Suuri osa helsinkiläisistä arvostaa lähiluontoa ja näkee siirtolapuutarhat ja kesämajat elintärkeänä osana Helsingin kulttuuriperintöä ja kaupunkiluontoa. Näitä alueita korvaavia rakentamissuunnitelmia on noustu vastustamaan joka kerta kovaan ääneen. Riittävän suuri osa päättäjistä on ollut myös samoilla linjoilla siinä, ettei kaupungin kasvu vaadi lähiluonnon rakentamista. Ainakin toistaiseksi kaikki Helsingin mökkialueet on säilytetty virkistyskäytössä.
Vuokrankorotuksia tiedossa
Kaupunki vuokraa siirtolapuutarha- ja mökkialueiden maita yhdistyksille, jotka vuokraavat tontteja edelleen mökinomistajille. Osa siirtolapuutarha-alueiden vuokrasopimuksista on päättymässä vuoden 2026 loppuun. Kaupunki on sitoutunut jatkamaan vuokrasopimuksia ja vuokran määristä neuvotellaan parhaillaan. Mökkiläiset pelkäävät, että vuokrat tulevat jopa kolminkertaistumaan nykyisestä. Tällä hetkellä tonttivuokra on 1,69 euroa/m² eli vuosivuokra vaikkapa 400 m² kokoisesta tontista on noin 680 euroa. Jos vuokra kolminkertaistuisi, nousisivat mökkiläisten kuukausikulut 110 eurolla.
Ymmärrän hyvin kaupungin tahtotilan nostaa vuokria, ovathan vuokrat olleet pitkään samalla, matalalla tasolla. Alhainen maanvuokrataso tukee jo ennestään korkeita mökkien myyntihintoja. Jos kuukausikulut nousevat, mökkienkin hinnat voivat hieman kohtuullistua tulevaisuudessa. Toki yli tuhannen euron nosto vuosivuokraan voi olla esimerkiksi eläkeläismökkeilijälle kynnyskysymys, mutta toisaalta, kyse ei ole kuitenkaan kenenkään kodista. Toivottavasti kaupunki ja siirtolapuutarhayhdistykset pääsevät sopimukseen portaittaisista vuokrankorotuksista, jolloin korotus ei tule kenellekään kerralla ja yllätyksenä.
Lue lisää
Helsinki Historia – Siirtolapuutarhat
Helsingin kaupunki – Viljely kaupungissa
Artikkelikuva: Anne Mattsson
kirjoittaja
KINSA – Innostuja, generalisti, analyytikko, kaupunkikävelijä, kolmannen polven helsinkiläinen, kirjaston suurkuluttaja ja menneiden vuosikymmenten arkkitehtuurin ihailija.
VIIMEISIMMÄT
No posts